SKLL:n lehdistötiedote 2.7.2019: Suomessa on varauduttu huonosti kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin
Kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät todennäköisesti Suomessakin tulevaisuudessa. Tästä huolimatta kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin on varauduttu huonosti. Ylipäätään rakennusten jäähdytykseen ei juuri kiinnitetä huomiota, vaikka kuumuus on terveysriski ja lisäksi mm. laskee työtehoa ja asumisviihtyvyyttä.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin on varauduttava sään ääri-ilmiöihin ja niiden yleistymiseen. Toistaiseksi Suomessa on varauduttu huonosti kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin. Etenkin asuntorakentamisessa jäähdytys vielä paljolti loistaa poissaolollaan.
”Jostain syystä Suomessa suhtautuminen asuntojen ja muiden rakennusten lämpenemiseen on usein vähättelevää. On kuitenkin tosiasia, että etenkin pitkittyneiden lämpimien jaksojen aikana terveyshaitat lisääntyvät voimakkaasti. Tällöin olisi erityisen tärkeää pitää asuintilat viileinä”, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan viime kesän pitkittyneet hellejaksot aiheuttivat Suomessa noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Määrä on lähes kaksi kertaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuodessa.
THL:n mukaan helleaallot ovat erityisen haitallisia, koska elinympäristö ei rakennusten lämpenemisen takia viilene yölläkään ja elimistöön kohdistuu pitkäaikainen lämpökuormitus. Korkea ilmankosteus lisää helteen tukaluutta. THL myös muistuttaa, että helteet ja niiden aiheuttamat terveyshaitat tulevat todennäköisesti lisääntymään ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena.
Tästä huolimatta rakentamisessa ja erityisesti asuntorakentamisessa jäähdytys on edelleen Suomessa harvinaisuus. ”Nyt olisi korkea aika saada asenteet muuttumaan ja kiinnittää rakentamisessa huomiota energiatehokkuuden ja tiiveyden lisäksi asumisviihtyvyyteen. Se on myös ainoa tapa varmistaa, että iäkkäämmät ja muut riskiryhmiin kuuluvat voivat asua turvallisesti kotona ympäri vuoden”, Kapanen painottaa.
Esimerkiksi koko kerrostalon kattavan huoneistokohtaisen jäähdytysjärjestelmän kustannus on arviolta 2 000–3 000 euroa asuntoa kohden. ”Kyse on siis varsin kohtuullisesta summasta etenkin suhteutettuna asuntojen kokonaishintoihin”, Kapanen huomauttaa.
Usein jäähdytystä pidetään paitsi turhana myös energian ja rahan tuhlauksena. Jäähdytyksen energiankulutukseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti se, miten jäähdytystä käytetään. Usein pienikin lämpötilan muutos saa sisäilman tuntumaan miellyttävältä, koska viilennyksen yhteydessä huoneilmasta poistuu myös kosteutta. Motivan arvion mukaan kesäaikainen pientalon jäähdytys kuluttaa sähköä käyttötavasta riippuen yleensä noin 100–500 kWh vuodessa, jolloin käyttökuluja kertyy käyttötavasta riippuen vain noin 15–80 euroa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mika Kapanen, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry
p. 0400 486 855, mika.kapanen@skll.fi