SKLL:n lehdistötiedote 13.11.2019: Kylmäaineiden kokonaispäästöt kääntyneet Suomessa laskuun

Kylmälaitteissa käytettävien kylmäaineiden päästöt ovat viime vuosina kääntyneet Suomessa laskuun. Osittain taustalla ovat lainsäädännön vaatimukset, mutta kylmäalalla on myös oma-aloitteisesti siirrytty pienempien päästöjen kylmäaineisiin. Tulevaisuudessa päästöt pienenevät edelleen, vaikka kylmäaineita sisältävien laitteiden määrä kasvaa jatkuvasti.

Kylmäaineina käytettyjen fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) päästöt ovat kääntyneet Suomessa viime vuosina laskuun, ja päästöjen arvioidaan edelleen vähenevän reippaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana, vaikka kylmäaineita sisältävien laitteiden määrä kasvaa koko ajan.

”Vähintään 3 400 000 tonnia kylmäaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä poistuu kokonaan vuoteen 2030 mennessä jo kauppojen kylmälaitteissa ja ammattikeittiöissä käytettävän kylmäaineen poistuman seurauksena”, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen sanoo.

Muutoksen taustalla on EU:n F-kaasuasetus, joka edellyttää, että korkean ilmastonlämmitysvaikutuksen (GWP, global warming potential) kylmäaineita käyttävät kylmälaitteet on lähivuosina uusittava niin, että niissä voidaan käyttää alhaisemman GWP-arvon kylmäainetta. ”Suomessa kylmäaineiden päästöt alkoivat pienentyä jo ennen kuin nykyinen F-kaasuasetus edes alkoi vaikuttaa. Kylmäala on toiminut proaktiivisesti, mikä on näkynyt etenkin siirtymisenä hiilidioksidiin, propaaniin ja muihin alhaisen GWP-arvon kylmäaineisiin”, Kapanen toteaa.

Kylmäaineiden säätely on edennyt vaiheittain otsonikerrosta heikentävien aineiden vähentämisestä kohti alhaisemman ilmastonlämmitysvaikutuksen kylmäaineita. Otsonikerrosta heikentävistä aineista (ODS-aineet) siirryttiin ensin F-kaasuihin, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joten niistä ollaan nyt siirtymässä alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen kylmäaineisiin.

Jo siirtyminen otsonikerrosta heikentävistä ODS-aineista F-kaasuihin on vähentänyt kylmäaineiden päästöjä huomattavasti, sillä useimmat otsonikerrosta heikentävät aineet ovat myös voimakkaasti ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan ODS-aineiden vähentämisen ansiosta on kumulatiivisesti vältetty vuosina 1993–2017 yhteensä noin 40 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Määrä vastaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeenkäytön vuotuisia hiilidioksidipäästöjä Suomessa: vuonna 2017 ne olivat 41 miljoonaa tonnia. ODS-aineiden päästöjen vähemenistä vastaavaan päästövähennykseen päästäisiin siis jos koko Suomi olisi vuoden ilman turvetta ja fossiilista energiaa eli öljyä, hiiltä ja maakaasua. Vastaavasti Suomen kotitalouksien kokonaishiilidioksidipäästöt (sisältäen mm. lämmitys, liikenne, sähkönkäyttö, matkailu) olivat vuonna 2017 yhteensä 12,7 miljoonaa tonnia eli ODS-aineiden vähentämistä vastaavat päästövähennykset edellyttäisivät, että Suomen kaikki kotitaloudet eivät lämmittäisi, liikkuisi tai aiheuttaisi mitään hiilidioksidipäästöjä kolmeen vuoteen.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mika Kapanen, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry
p. 0400 486 855, mika.kapanen@skll.fi

 

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

SKLL:n ja SULPUn lehdistötiedote 13.06.2024: Kuluttajan ei tarvitse huolestua kylmä- ja lämpöpumppualan lakimuutoksista

SKLL:n lehdistötiedote 16.10.2023: Taantuma ei paina kylmäalaa

SKLL:n ja Sulpun lehdistötiedote 8.2.2023: Vihreä siirtymä uhkaa pysähtyä kylmä- ja lämpöpumppualan osaajapulaan